Lisää tiistaiaamupäivän poimintoja
Paneelikeskustelussa Community practices: from forums to social networks Mister Wong (sosiaalisia kirjanmerkkejä), Carmondo (autovuokrausyhtiön yhteisö) ja Nutella kertoivat omista verkobisneksistään.
Ei mitenkään erikoisen antoisa paketti. Sosiaaliset kirjanmerkithän on jo tuttuja, eli siinä ei mitään kummempaa. Jokunen hyvä vinkki esittelyssä oli siitä miten uskottavan yhteisöpalvelun pitäisi toimia, mutta ei mitään maata kaatavaa.
Autovuokraamon, Sixt, autoharrastajayhteisö carmondo.de on aika jännä. Ymmärtävät sen olevan itselleen tärkeä yhteisö joille ei tarvitse aktiivisesti mainostaa itseään vaan antaa jäsenten tuoda esiin näkemyksiään. Se on tehokas informaatiokanava molempiin suuntiin, markkinointitutkimuskanava ja samalla myös testikenttä erilaisille web 2.0 ideoille joita firmalla on.
Toisaalta kun on firma jonka pääjohtajalla sekä toimipisteillä on blogit ja intrana wiki, on ei ole mitenkään hämmentävää että myös asiakassuhdetoiminta verkossa on hyvällä tasolla.
Kolmantena paneelissa oli Nutella jonka edustaja kertoi miten hyvin he kolme vuotta sitten pärjäsivät netissä ja miten yllättäen eivät sitten menestyneetkään.
Syitä siihen oli esimerkiksi se että logon käyttö fanisaiteilla kiellettiin (faneja jopa kärrättiin oikeuden eteen) ja, että verkkopalvelu oli vain yhdensuuntainen Nutellan ilmoituskanava – siinä ei ollut mitään joka antaisi syyn tulla uudestaan.
Päättivät korjata homman: MyNutella.com. Nyt ovat kaksisuuntaisessa yhteydessä kuluttajiin ja tukeat fanisaitteja. Jengi voi lähetellä kuvia siitä miten käyttävät tuotetta. Nutella käyttää palvelua markkinointitutkimuksiin ja voimistaakseen omien tuotteidensa asiakasuskollisuutta taistellen täten esimerkiksi kauppojen omia vastaavia tuotteita vastaan. Ja homma toimii. Ainakin niin väittivät.
Ennen lounasta sukelsin vielä virtuaalimaailmojen maailmaan (hehe): why invest within virtual worlds? – vauhdikas tykitys tietoa.
Tällä hetkellä on olemassa noin kolme tusinaa virtuaalimaailmaa joissa on noin 80 miljoonaa asukkia. Selainpohjaisten virtuaalimaailmojen määrä kasvaa nopeammin kuin niiden joihin tarvitaan erillisiä softia. Vuonna 2011 ennustetaan 80 % internetkäyttäjien (ja Fortune 500 firmojen) omaavan oman virtuaaliprofiilin.
Markkinointikanavanana virtuaalimaailmat esitettiin mielenkiintoisina. Ei vain siksi, että siellä voi tehdä uudenlaisia erilaisia cooleja juttuja, vaan myös (ja lähinnä) siksi, että virtuaalimaailmojen mitattavuus on todella hyvä. On mahdollista analysoida kansalaisten käyttäytymistä hyvin tarkalla tasolla ja täten kohdentaa mainontaa hyvin. Ja pitää muistaa että virtuaalimaailmoissa viihdytään keskimäärin kymmenisen kertaa pidempään kuin muissa sosiaalisissa palveluissa ja harvemmin yksin.
Esimerkkeinä yksi autonvalmistaja ja yksi televisio-ohjelma, jotka molemmat tarjoavat virtuaalikansalaisille tekemistä ja viihdettä. Molemmat vahvistavat reaalimaailman mielikuvia virtuaalimaailmassa. Tarkoituksena ei ole ohjata virtuaaliväkeä esim. nettisaiteille, sellainen ei toimi.
Mitään tarkkaa faktaa, numerodataa, mainonnan toimivuudesta ei kuitenkaan esitetty.
Kyllä tämän jälkeen maistuikin pieni sämpylä ja tölkkivesi.
