Aikatekijä ja analyysien oikea käyttö sijoittamisessa
Markkinat ovat oikeassa siihen tietoon nähden, joka markkinoilla juuri nyt on käytettävänään. Kysymys on selkeistä ja varmoista numeraalisista faktoista, esim. työttömyyden kasvusta kansantaloudessa tai Q3 tuloksesta yksittäisessä firmassa. Uutisvirtaa seuraa ja siihen reagoi miljoonia ihmisiä reaaliaikaisen ja maailmanlaajuisen tieto- ja reagointiverkon ääressä. Minä en osallistu tähän vinttikoirakilpailuun sähköjäniksen perässä monestakaan syystä. Totuin 1970-luvulta lähtien toimimaan verkkaisesti ja en taatusti pärjäisi maailman finanssitaloille, en asiatuntemuksessa, en nopeudessa enkä kyvyssä omaksua kaikkea informaatiota. En edes yritä. Nojaan seuraaviin tekijöihin: 1) Markkinamekanismi. Pörssikauppaa käydään kysynnän ja tarjonnan säädellessä kurssitasoa. Myös kansantalouden suhdanteet ovat riippuvaisia kysynnän ja tarjonnan vaihteluista ja häiriöistä. Tässä nojaan aikaisemmin kuvaamaani uskoon, näkemykseen, visioon siitä, että olemme suhdannehuipulla. Tätä olen perustellut aiemmin Usko ja luulo tulevasta ei tietenkään kuullosta ollenkaan vakuuttavalta. Se on kuitenkin ainoita keinoja ohittaa finanssitalojen puhdasrotuiset nuoret ja treenatut vinttikoirat. Se on myös perustelu, jonka voin vallan mainiosti esittää itselleni. Varmaan hyvin moni muukin epäilee, että olemme suhdannehuipulla, mutta asiantuntijoina neuvoja jakavat eivät voi oikein perustella asiaa sanoilla “Musta tuntuu” . Minä voin niin tehdä itselleni vallan mainiosti, ja kehotan kaikkien käyttämään oikeuttaan itsenäiseen ajatteluun. Toisaalta voi tietysti kysyä, tarjoavatko finanssitalot pidemmälle tähystäviä visioita luotetuimmille asiakkailleen. 2) Suhdannevaihteluitten jyrkkyys Olen aihetta käsitellyt aiemmin www.linkki Todettakoon vain, että suhdannevaihteluitten jyrkkyyteen vaikuttaa psykologisesti siirtyminen haussen euforiasta laman krapulaan (crapula mundi) sekä PE-luvun liiallinen käyttö. Google-nimisen firman tämänhetkinen pe-luku lienee 50, ja monen tavallisemman firman (jolta ei ihmeellistä kasvua kukaan odotakaan) PE-luku on yli 20. Laman pohjalla PE = 10 alkaa tuntua suurelta, kun tulosten uskotaan yhä heikkenevän. Jakolaskun erotuksen lisäksi myös jakaja eli earnings saattaa äkkiä puolittua. Juuri tällä hetkellä me Suomessa koemme mekaaniselle metsäteollisuudelle tyypillistä äkillistä suhdannekäännettä, jota Helge hyvin onkin kuvannut blogissaan linkkeineen Kun jakolaskusta puolittuu sekä jakaja että lopputulos eli erotus, vaikutus näkyy jaettavassa pricessä eli osakkeen kurssissa. 3) Ajallinen hajauttaminen En varmasti tiedä suhdannekäänteitten tarkkaa ajankohtaa enkä rajuutta, mutta myyminen nousun kestettyä pitkään on järkevää, kuten ostaminen jyrkän tai pitkän pudotuksen jälkeen. Vaikka ajoitus onkin kaukana optimaalisesta, olen itse kokenut tulokset hyviksi. 4) Mustat joutsenet ja allokaatio Termi mustat joutsenet (termin kehitti Nassim Taleb) on hiukan vaikeasti tulkittava. Jos mennään sananmukaisesti eläintieteeseen, mustia joutsenia löydettiin aikoinaan Australiasta eli löydettiin jotain sellaista, mitä ei aikaisemmin uskottu olevankaan. Jos 11.9.2001 iskua rinnastaa mustiin joutseniin, syyllistyy epätarkkuuteen. Al Qaidan terrori-isku WTC:hen oli järjestyksessään jo toinen, joten mistään mahdottomasta asiasta ei ollut kysymys. 11.9. liittyi it-kuplaan ja Enronin ym. kirjanpitosotkuihin. Kokonaisuudessaan kysymys oli joukosta potentiaalisia uhkatekijöitä, jotka toteutuivat eli aktualisoituvat tietyssä vaiheessa. Totta kai tämän kuvaaminen jälkeenpäin on jälkiviisautta enkä väitä taatusti aavistaneeni yhtään mitään Enronista tai 11.9. iskusta. (vakuutus on ihan senkin takia, etten saisi FBI:ta perääni!) Syy-seuraus -suhteen jälkikäteen tehdyllä konstruktiolla ei kuitenkaan tähdätä jälkiviisauteen, vaan tapahtumien ymmärtämiseen. Kokemusta saa vain menneisyydestä. Toisaalta on kuitenkin niin, että järkevä sijoittaja varautuu yllättäviin asioihin aivan samalla tavalla kuin maksamme vuosikaudet vakuutusmaksuja, manaamme omavastuun suuruutta pikkuvahingoissa, mutta olemme tyytyväisiä vakuutuksen olemassaoloon silloin kun tuli tuhoaa koko kotimme. Allokaatio on sijoittajan vakuutus. Allokaatio ei suinkaan tarkoita allokaatiota vain eri maitten ja sektorien osakemarkkinoille. Kyllä allokaatio ensisijassa tarkoittaa sitä, että huomattava osa varoista on korkoinstrumenteissa. Mandatumin suositus on ~50%, Nordean ja Handelsbankenin suositus alle 3 vuoden sijoitukselle vielä paljon suurempi, 70-80%. Huomautettakoon, etten tiedä, miten pankit suhtautuvat suljettujen sivujensa täsmälliseen referointiin, joten luvut ovat vain suuntaa antavia. 5) Fundamenttianalyysi Fundamenttianalyysin ongelma on ollut siinä, että kun kuviteltuja sijoituksia on vertaillusti samana ajanjaksona tehty analyyttisesti ja sattuman perusteella, tulokset ovat olleet analyytikoille heikkoja, kuten viime blogimerkinnässäni mainitsin. Mutta kyllä tuottoisa ja vähäriskinen sijoittaminen minun mielestäni perustuu nimenomaan siihen, että ostetaan hyvien firmojen osakkeita huonoon aikaan. Näin ei ehkä päästä yhtä erinomaiseen tulokseen, jos ostetaan riskaabelisti huonon firman osakkeita huonona aikana, mutta itse olen omaan menetelmääni tyytynyt, ja ihan perustellusti. Hyvyyttä ja huonoutta sopii ja tulee tutkailla mm. omaisuustaseen eikä pelkkien tulosennusteiden pohjalta. 6) Käänteinen arvonmääritys Eräs mielenkiintoinen analyysimuoto on Balance Consultingin käyttämä käänteinen arvonmääritys. Siinä ei ennusteta tulevaa, vaan havainnollistetaan nykykurssia näyttämällä, millaisia tulevaisuudenodotuksia kurssiin on leivottu. Jos kuva ei miellytä, syy ei ole peilissä. Ko. linkistä http://www.kauppalehti.fi/4/i/porssi/osake/trophy/ voi ottaa firman nimen klikkaamalla vertailuun Outokummun sinivihreän kynttiläprofiilin ja Benefonin punavaltaisen tiimalasin. Mitä enemmän profiilin yläosassa on leveyttä, sitä suuremmat ovat tulevaisuudenodotukset. Tämä pätee esim. sinivihreään eli voitolliseen Vaconiin, jonka kurssiin on ladattu suuret tulevaisuudenodotukset. Pitäisi olla selvää, että jossain vaiheessa tulevaisuudenodotukset eivät ole enää suuria vaan epärealistisia.
Kommentit (4)
Mustan joutsenen termin popularisoi Taleb, mutta ilmeisesti termi on lähtöisin tieteenfilosofisessa mielessä 1700-luvun skottifilosofilta David Humelta.
Lauri
Mielenkiintoinen kirjoitus pörssisijoittajan näkökohdista. Vanhoillinen vai nuori leijona lähtökohdan voisi kuitenkin kääntää myös kysymykseksi. Pyritkö näkemään muutoksia jo tapahtuneen perusteella jalostaen tietoa historiikista vai pyritkö ennakoimaan muutoksia ymmärtäen realiteetit. Se on varmaa, että molempia tarvitaan. Mutta kumpaa painotat.
Itse näen potentiaalin nimenomaan tulevaisuuden ennakoinnissa ja ymmärtämisessä. Jotkut nimittävät sitä Business Intelligensiksi joillekin se on heikkojen signaalien tulkintaa, strategistit puhuvat skenaarioista ja nykyään myös Sinisestä merestä.
Ota vaikka Comptel käisitelyyn. Katsot sen tunnuslukuja kauppalehdestä tai muista pörssiennakoista. Keräät tietoa uutisista Comptelin, asiakkaiden ja kilpailijoiden ympäriltä. Samaan aikaan kerää signaaleja joko omien tuttujesi, seminaarien jne. välityksellä. Miten paljon tiedät tuotannon, markkinoinnin tilanteesta entä mitä muut tekevät vastaavaan aikaan. Analysoit tuloksia,l tulkitset vaikutuksia liiketoimintaan / sijoitussalkun sisältöön ja pyydät vielä ehkä ulkopuolisen luottomiehen mielipidettä päätelmistäsi.
Paljon tehtävää jota ei tehdä hetkessä. Toiminta vaatii näkemystäsi jo alussa kysymykseen mitkä ovat mielestäsi potentiaalisia seurantasi kannalta. Miten keräät tietoa, uutisia, signaaleja, verkostoja. Miten paljon verkostoidut, käytätä uutta teknologiaa ja liikut sopivissa piireissä. Aina on heikkoja signaaleja ja joskus ilmenee ns. mustia joutseniakin. Se mihin asti yrität niitä ennakoida ja tulkita on se mielenkiintoinen ydin.
Antaako sijoitus enemmän jos investoit vain näkyvyyteen ´perustuen vai pyritkö syvempään ymmärrykseen esim profiloimalla yritykset ja markkinat.
Tietenkin jos ei halua enempää riskeerata niin voi sijoittaa pohjalla varmoihin yrityksiin tai jopa rahastoihin.
"Pyritkö näkemään muutoksia jo tapahtuneen perusteella jalostaen tietoa historiikista vai pyritkö ennakoimaan muutoksia ymmärtäen realiteetit."
Vastaan lyhyesti kiireen takla. Kyllä asenteeni on " ei uutta auringon alla". Olen kuunnellut -87 juttuja siitä, että sijoittaminen korvaa tuotannon ja v. 2000 juttuja, miten ICT korvaa perinteiset tehtaat. Mistä puhutaan 2007? Raaka-aineitten hinnoista eli "ei uutta aurungon alla".