Osallistumistalous-opas

Luku 2. Intro: Crowdsourcing eli joukouttaminen - termi ja hyödyt 

Kari A. Hintikka 15.9.2007 klo 14:51

21

Jeff Howen artikkeli Wiredin kesäkuun 2006 numerossa nosti esiin uuden ilmiön internet-taloudessa ja -työssä. Howen keksimälle termille crowdsourcing ei ole tätä kirjoitettaessa vakiintunutta suomenkielistä ilmaisua. Se käännetään oppaassa joukouttamiseksi tai käytetään alkuperäistermiä asiayhteyden mukaan.

Crowdsourcing tarkoittaa hieman samaa kuin nyttemmin vakiintunut ulkoistaminen (outsourcing), mutta toimintoja ulkoistetaan avoimesti internetissä, periaatteessa kenen tahansa hoidettavaksi. Luonnollisestikaan nettiulkoistus ei ole välttämättä aivan avointa, mutta perusajatus on, että internetin välityksellä löytyy periaatteessa suorittajia mihin tahansa toimeksiantajan tehtävään monipuolisemmin, nopeammin, tehokkaammin tai edullisemmin kuin toimeksiantaja itse suoriutuisi siitä.

Crowdsourcingin nopea suosio perustuukin juuri näihin hyötyihin. Lähtökohtaisesti suurimmankin organisaation ulkopuolella on enemmän aivoja kuin sen palkkalistoilla. Internetin aivobasaarit tarjoavat enemmän - ja luonnollisesti uudentyyppistä - diversiteettia eli hajontaa siitä miten jokin toimenpide kannattaisi ratkaista tai suorittaa. Myös esimerkiksi James Surowieckin (2004) tutkimukset nk. joukkoälystä (The Wisdom of Crowds) tukevat tätä käsitystä mahdollisimman monen ja erilaisen - virheellisenkin - näkemyksen merkityksestä ongwlmanratkaisussa.

Vakiintuneelle joukouttajalle, kuten Procter & Gamble (jakso 2.xxx), toimintamalli mahdollistaa myös nopeamman innovaation käyttöönoton. Oman tuotekehityksen sijaan on usein nopeampaa ostaa valmis innovaatio ja sovittaa se kuin kehittää alusta alkaen.

Crowdsourcing on hioutunut muutamassa vuodessa moniin eri toimintamuotoihin ja tietyssä mielessä on jopa hieman harhaanjohtavaa puhua yhdestä termistä tai ilmiöstä. Toisaalta edes termien keksijätkään eivät oikein pysy kehityksessä mukana. Niinpä sen hyödytkin riippuvat hieman miten toimintamallia omaksuu, mutta yleisimmin hyötyinä nähdään seuraavat:

- laajempi kokonaistarjonta kuin omassa organisaatiossa
- toimeksiantojen ja tarjonnan projektiluontoisuus
- nopea käyttöönotto verrattuna kehittämiseen alusta alkaen itse
- selkeästi rajatut kustannukset (so. kysyntä ja tarjonta)
- mahdollisuus vaihtoon (esim. patentit) varsinaisten transaktioiden sijaan
- tilapäinen ja esimerkiksi kausiluontoinen ulkoistaminen (vrt. ulkoistussopimukset)

[ Takaisin julkaistujen jaksojen sisällysluetteloon ]

# Pysyvä linkki merkintään crowdsourcing